Nestemäisiä tuotteita valmistettaessa nesteen sisältämä kylmäenergia (Q₀) poistetaan suoraan yksiköstä. Kylmätasapainon ylläpitämiseksi yksikön on tuotettava vastaava määrä lisäjäähdytystä. Nestemäisten tuotteiden kylmäenergia vastaa lämpöä, joka vapautuu jäähtyessään ympäristön lämpötilasta nesteytyslämpötilaan tyydyttyneen nestemäisen tilan saavuttamiseen, mikä on huomattavaa. Esimerkiksi 0,1 MPa paineessa tyydyttyneen nestemäisen hapen kylmäenergia on 407 kJ/kg ja tyydyttyneen nestemäisen typen 435 kJ/kg. Nestelitraa kohden muutettuna nämä ovat: nestemäinen happi 465 kJ/L; nestemäinen typpi 353 kJ/L.
Kaasumaisia tuotteita valmistavien ASU:iden jäähdytyskapasiteetti on käynnistyksen aikana paljon suurempi kuin normaalituotannossa tarvittava, jotta laitteet jäähtyvät ja neste kertyy mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi pienikokoisissa-keskipaineisissa-ASU:issa jäähdytystä voidaan lisätä nostamalla ilmanpainetta; matalapaineisissa-ASU-yksiköissä sitä voidaan lisätä laajentamalla laajennustilavuutta. Siksi teoriassa joidenkin nestemäisten tuotteiden valmistaminen on aina mahdollista. Kuitenkin matalapaineisissa-ASU:issa ilma paisuntajäähdytyksen jälkeen menee suoraan ylempään kolonniin osallistuakseen tislauserotukseen. Liiallinen paisuneen ilman pääsy kolonniin vaikuttaa tislaustehokkuuteen ja siten hapen tuotantoon. Yleensä paisuntatilavuutta säädetään noin 25 %:iin käsitellyn ilman tilavuudesta. Esimerkiksi 6000 m³/h ASU:lla kaasumaisia tuotteita valmistettaessa paisuntatilavuus on noin 19,6 % käsitellystä ilmatilavuudesta. Kun samanaikaisesti tarvitaan 250 l/h nestemäistä happea, paisuntatilavuuden tulee kasvaa 27 %:iin prosessoitavasta ilmatilavuudesta. Tällä paisuntatilavuudella syntyvällä jäähdytyksellä voidaan tuottaa myös 300 l/h nestemäistä typpeä. Pienellä-matalapaineisella ASU:lla, kuten 1000 m³/h, kaasumaisten tuotteiden valmistukseen tarvittava paisuntailmatilavuus on kuitenkin jo 28 % prosessoidusta ilmatilavuudesta, eikä se pääse kokonaan kolonniin tislausta varten. Jos nestemäisiä tuotteita halutaan tuottaa lisää, paisuntailmamäärää tarvittaisiin vielä enemmän, jolloin enemmän paisutettua ilmaa ohitettaisiin lämmönvaihtimeen, mikä edelleen pienentäisi hapenpoistonopeutta käsitellystä ilmasta ja pienentäisi hapen tuotantoa. Siksi 1000 m³/h ASU:lle ei enää sovellu nestemäisten lisätuotteiden uuttamiseen.
Kokemuksen mukaan 50 m³/h pienellä-keskipaineisella-ASU:lla, jos nestemäistä typpeä poistetaan 4 l/h, ilmanpainetta on nostettava 0,3–0,4 MPa normaalikäyttöön verrattuna.
